Change of life: Teksti

En nyt keksinyt parempaa tai osuvampaa otsikkoa tälle tekstille.

Viikko on taas vierähtänyt sellasta vauhtia ettei mitään rajaa. Tää aika kuluu aivan liian nopeesti!! Mun on nyt kerrottava (äiti) että mä tossa paripäivää sitten ekaa kertaa ajattelin että tännehän vois jäädä vähän pidemmäksikin aikaa. Se johtuu ehkä siitä että kaikki puhuu kokoajan mulle etten saa lähteä mihinkään täältä. Anna varsinkin. Se on kuulemma niin onnellinen että mä tulin tänne niin ei haluu että lähen enää. Samoin Brigitte. Musta on niin ihanaa että nää ajattelee niin. Todella ihanaa. Eihän mulla vois asiat paremmin olla !! Mutta joo, se että kaikki puhuu siitä kuinka haluu mun jäävän tänne ainiaan, saa mut oikeesti miettimään tulevaisuutta. Ei kovin vakavassa mielessä. En todellakaan tiedä mitä aijon. Mutta tottakai se mietityttää vähän väliä. Faktahan on että ennen ens kevättä mä en täältä mihinkään oo lähössä. Mutta mitäs sitten. Se on vielä ISO kysymysmerkki. Johon mulla ei oo vastausta, eikä tarviikkaan olla. Nautin nyt vaan elämästä ja tästä mitä mulla täällä on! Upea elämä. Ei voi muuta sanoa. Hassua on se, että Brigitte ja Leanne eli meidän perhetuttu perheen äiti yrittää etsiä ihan tosissaan mulle poikaystävää jotta mä voisin jäädä tänne. :D Täällä siis voi hakea pariviisumia jonka saatua voi jäädä tänne ainiaan. Se maksaa, PALJON! 5000dollaria. Että rikas mies mun täytyisi siis löytää.. No ei sitä koskaan voi tietää mitä tapahtuu. Mun motto on täällä "Anything could happen". Niinhän se on.

Perjantai oli I-H-A-N-A päivä. Me saatiin vihdoin huonekalut sisälle ! JEE !! Voi elämä tästä talosta tulee niiin kaunis ja upee kun kaikki on paikoillaan. Laatikoita on siis vielä ympäri joka huonetta. Brigitte laski nopeesti että niitä on viisikymmentä... Aika monta. Ja se sai perjantaina purettua neljä... Hyvä alku ! Jess... Meijän muuttomiehet tai oikeestaan pojat oli ihania. Ne oli samat pojat ketkä muutti meijät sieltä toisesta kodista tänne. Ne oli tosi mukavia ja vaikka brigitte halus siirtää aina yhen sohvan paikkaa noin kymmenen kertaa niin ne oli ihan messissä ja siirsi mukisematta ja kutsu Brigitteä mrs Smithiksi ja sehän meitä nauratti. Ihania ! Ja kaiken huippu... Ne oli kysyny että kauan mä oon täällä niin Brigitte tottakai oli sanonu että no ainiaan koska se rakastaa mua niin paljon nii voi että ne pojat oli sanonu et niin mekin rakastetaan sitä. Hahaha ! Musta taidetaan siis pitää täällä päin. Pikkuhiljaa alkaa nousta pissa hattuun. ;) Ei vaan ! Mutta hauska juttu !

Vähän sisustusta.

Aivan ihana lamppu.

Tähän väliin on kerrottava vähän Matildasta. Se on ihana. Niin ihmeellinen lapsi. Siis sitä ei voi ottaa tosissaan ollenkaan. Ei ollenkaan. Ja se oli tossa perjantaina tosi tuhma koko päivän ja ei osata ollenkaan ottaa sitä tosissaan kun se on niin huvittava kun se on vihanen ja tuhma. Se kertoo kokoajan jotain ihme satuja ja valehtelee ihan tauotta kaikkea mitä se ei muka oo tehnyt. Esimerkiksi se oli käyny hakemassa pakkasesta itse jäätelön ja syöny sen yksinään ja jääny kiinni. Brigitte kerto tätä mulle sit myöhemmin ja Matilda oli vaan et hei enhän mä mitään tollasta tehnyt mä olin vaan kattomassa telkkaria muiden kanssa. Sit aina kun se suuttuu niin se alkaa murisemaan. Se on niiiin huvittavaa. Sit oon ruvennu murisee sille nykyään takas, ja huomaan kun oon sille vihanen jostain niin alan automaattisesti murisemaan. :D Se ei tehoo ollenkaa siihen. Siitä se on vaan hauskaa. Meidän leikki. :D Ja perjantai-iltana Brigitte oli lukemassa sille satua jonka oon lukenu sille nyt noin viitenä iltana.... Saman kirjan siis. Ja kun Brigitte oli lukenu jonkun sanan lauseessa hänen mielestään väärin niin se oli ruvennu täysiä huutamaan ja karjumaan sille että et sä sitä voi noin lukea ei sitä noin sanota. Noora sanoo sen ihan erilailla. :D Voi että ! Brigitte ei voinu muuta kun nauraa sille ja siitähän se kimpaantu et älä sä ala nauraa mulle vaan lue oikeen ne sanat. Siis oikeen pomottaja tämä neiti. Se on vaan niin mahtava persoona. Siitä tulee vielä jotain suurta ! Vaikka se onkin maailman pikkusin.

Tässä tää maailman pikkusin ja ihanin <3

Lauantaina meille tuli näiden vanha au pair Gabriella Ruotsista kylään. Se on täällä nyt tiistaihin asti ja sit se lähtee Uuteen seelantiin töihin. Vietin sen kanssa päivää Frankstonissa Bayside-ostoskeskuksessa ja voi vitsi oli ihana jutella jonkun kanssa joka niiin tietää mun kaikkia tuntemuksia ja voi samaistua niin hyvin kaikeen ja ymmärtää heti kun sanon et voi elämä Tully on vaikee. :D Oli todella terapeuttista jutella hänen kanssaan. Ja siinä päivän aikana jossain vaiheessa tajusin että mä oon höpöttäny englantia ihan huomaamatta sujuvasti vaikka kuinka paljon. Huippua ! Siis suorastaan mahtavaa! Oon aika ylpee ittestäni! Ja Gabi sano mulle että mun englanti on tosi hyvä. Tosi kivaa kuulla tollasta koska kyllä mä vielä välillä oon aika epävarma siitä. Illalla meillä oli täällä iso dinner kun Nathalie Brigitten vanhin tytärkin tuli tänne kylään. Tehtiin Gabin kanssa kauraomenapaistosta jälkkäriks. Oli super hyvää ja kaikki tykkäs. Oli tosi kivaa et vihdoin saatiin kunnon illallinen kunnon ruokapöydässä koko perhe samaan aikaan!! Siitä sitten päätettiin Gabin kanssa lähteä Morningtoniin vähän yöelämää katsastamaan. Oli tosi kiva ilta ja lähettiin tosi hyvään aikaan jo kotiin joka on aina todella positiivista seuraavaa päivää ajatellen. Saatiin vielä Brigitten serkulta kyyti kotiin joka oli esiintymässä yhessä baarissa siis. Ihanaa livemusiikkia. Kyyti kotiin oli tosi huippujuttu meinaan Morningtonissa saa taksia odotella ainakin tunnin yöaikaan. Tänään meen iltapäivällä Leannelle hoitamaan sen kolmea poikaa. Ei harmita yhtään mennä sinne töihin koska ne pojat on ehkä maailman ihanimpia ja kilteimpiä! Kasvatus kohillaan. :D Ehkä vähän liiankin kohillaan. Mutta helppoa työtä, jos sitä nyt voi työksi sanoa että istun siellä katsomassa telkkaria ja laitan pojat nukkumaan ja odotan et Leanne tulee kotiin dinneriltä. Ja siitä vielä maksetaan... No onhan se tärkeetä että siellä on niiden kanssa joku. :)

Campbell ja Gabriella.

Todella ruman näkönen mutta hyvän makunen omenakaurapaistos

Niin ja siitä piti vielä sanoa kun sanoin Brigittelle tossa alkuviikosta että mä niin ikävöin Viljoa että tarviin tänne nyt jonkun koiran mulle poolhouseen niin tiistainahan mulle sitten tosiaan tulee tänne ihana kaveri. Mutta tossa perjantaina sitten Linda joka on tää hylättyjen koirien huostaanottaja (:D) soitti että hänellä on 17 pentua (!!!!!) tullu nyt sinne että montas otatte. :D Ihan vaan tollanen pikku kysymys :D No Brigitte sit kysy multa että no monta me otetaan... Ou nou... Saa siis nähä monta niitä tulee. Viis ainakin varmaan... :D