torstai 21. marraskuuta 2013

Change of life tai ainakin jotain sinne päin

Heippa!

Täällä on aikaa miettiä. Paljon aikaa miettiä ja pohtia elämää. Sitä mikä musta tulee isona. Sitä mikä mä oon nyt. Sitä mikä oon ollut joskus. Sitä kuinka iso muutos mun elämässä on tapahtunut. Niin sanottu aikuistuminen. Meinaan sen vähän välillä aina unohtaa mutta sepä kai onkin ihan normaalia. Enkä mä halua ihan aina täysin aikuinen ollakkaan. Eikä se mua haittaa. Mutta tossa aamulla imurioidessani keittiötä tajusin isoimman muutoksen mitä mussa on tapahtunut. Mulla ei ikinä Suomessa kotona ollessani tullut mieleenkään ottaa vapaaehtoisesti imuria käteen tai laittaa ihan vapaaehtosesti pyykkiä koneeseen. Ei koskaan. Olen siis tajunnut kuinka paljon minun oma äiti ahertaa kotona eikä kukaan sitä edes huomaa tai pahemmin häntä kiittele. Voi äiti parkaa. Nyt todella tajuan ettei se ole mikään itsestäänselvyys, että vaatteet tulee omaan kaappiin ihan automaattisesti tai aamupala odottaa valmiina lautasella. Näin olen aikaisemmin ajatellut. Ainakin jossain määrin. Toisin sanoen tämä Aupairiksi lähtö on ollut minulle suurin ja mahtavin elämänmuutos. Enkä kadu päivääkään että päätin lähteä. Mun mielestä jokaisen pitäisi kokea tällänen muutos jos on yhtään taipumusta samantapaiseen ajatusmaailmaan mitä mulla on ollut. Enkä sano ettei se muutos voisi tulla ilman Aupair-vuotta, en toki. Mutta sen voin sanoa että valtavan muutoksen se varmasti saa aikaansa. Ainakin kaikki mun ystävät jotka ovat lähteneet Aupaireiksi ovat muuttuneet erittäin paljon vuoden aikana. Ja nämä muutokset ovat olleet kyllä pelkkää positiivista muutosta. Niinkun äitini sanoo tytöille Aupair-vuosi on vähän niinkuin pojille armeija. Aika hyvä vertaus mielestäni.



Laulukaskas


Choooli määä

Choolit mä ja Juulia


Olen huomannut että tämä neljä ja puoli kuukautta on saanut mussa todella paljon muutosta aikaiseksi. Olen oppinut ajattelemaan muita ihmisiä enemmän. Osaan arvostaa elämää aivan eritavalla ja yritän muistutella itselleni kuinka hienossa asemassa olen ja kuinka mun pitää olla tästä aivan älyttömän kiitollinen. Nämä lapset ovat kasvattaneet mua ihan valtavasti, pidentäneet mun pinnaa ja niiden avulla olen ymmärtänyt kuinka asioita ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä ja kuinka vanhempien arvostus on yksi tärkeimmistä asioista koko maailmassa. Meinaan voin kertoa että näiden lapsien arvostus vanhempiaan kohtaan on aika mitätön. Ja se tekee musta oikeesti aika surullisen. Se että Brigitte on tehnyt aivan valtavan ihanaa dinneriä meille kaikille yli tunnin ajan ja lapset juoksevat valmiiseen ruokapöytään ja maistaessaan ruokaa sanovat "hyi tää ruoka on aivan kamalaa, en syö" saa mut niiin vihaseksi. Ja musta surullisinta on ettei Brigitte edes välitä siitä. Se antaa sitten jotain muuta ruokaa jos ei maistu. Ei toimi.... Mutta täytyy aina muistaa tässä vaiheessa että nämä ovat kuitenkin hänen lapsiaan ja hän saa ihan itse kasvattaa heidät ihan kuinka tahtoo. Mutta surullista. Toivottavasti edes joku näistä tajuisi joku päivä kuinka rankkaa hommaa heidän kasvattaminen on.

Tulipa taas ajatusta. Ehkä hieman sekavaa mutta kun on niin kovasti ajatuksia päässä niin niiden kirjoittaminen ei aina onnistu niin järkevällä tavalla kun mitä ne pään sisällä on.



Brigitten tekemää ihan älyttömän hyvää Risottoa ja viiniä tietty..

Viini maistuu tälle possulle.


Parit joululahjat
Mun on jotenkin tosi vaikea ymmärtää että joulu on kohta jo ovella. En oo paljoa asiaa miettinyt tai yrittänyt saada vielä minkäänlaista joulutunnelmaa päälle mutta vähän pahaa pelkään ettei sellasta edes tule. Eikä se mikään negatiivinen asia ole ja luulen etten haluakkaan ruveta joulua paljoa ajattelemaan sillä sen kautta mulla tulisi luultavimmin vain aika kova ikävä kotiin. Joulu on mulle aina ollut ja tulee olemaankin perhejuhla. Ja kun meidän Nana (Brigitten äiti) tossa kysyi että olenko joulun täällä niiden kanssa niin ihan ihmetyin että mikäs kysymys toi oli?! TOTTAKAI!! Tää on mun perhe täällä ja tietenkin mä vietän niiden kanssa mun joulun. Meidän joulun vieraslista paisuu paisumistaan koko ajan ja tällä hetkellä näyttää että joulupöydässämme istuu ainakin 30 ihmistä. :D Ihan mielettömän kivaa musta. Tulee ihan mieleen mun lemppari sarja OC:n joulut tai juhlat kun niillä aina kaikkina juhlina oli vaikka kuinka monta vierasta ja ihan tuntemattomiakin tyyppejä. Kertoo mun mielestä vaan siitä että Brigitte ja Campbell on vaan niin ihania ihmisiä että ne kutsuu ja toivottaa tervetulleeksi tänne vähän vieraampiakin! Tässä itseasiassa ekaa kertaa laitoin youtubesta Suvi Teräsniskan joululauluja. Ja voin kertoa että tuli tippa linssiin. En ehkä pysty kuuntelemaan enempää. Ja jotenkin toi kesäkeli ja sanat "lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa" ei nyt ihan jotenkin synkkaa yhteen.  :D Aateltiin kumminkin Juulian ja muiden Suomi-tyttöjen kanssa pitää jonkinlaiset pikkujoulut ja ihan varmasti teen ainakin riisipuuroa joku päivä ! Täällä on myös parin viikon päästä ruotsalaiset joulumarkkinat jonne aijotaan kyllä mennä käymään, koska sieltä saadaan Glögiä !! Kuinka siistiä !!

Brigitte ja Finn lähtivät maanantaina Queenslandiin Brigitten isän luokse ja ollaan täällä oltu nyt siis Nanan kanssa johdossa koko viikko. On niin ihanaa että se on täällä auttamassa. En olis kyllä ikinä selvinny hengissä tästä viikosta yksin. Se ei olis ollu vaan millään tavalla edes mahdollista. Viikko onkin sujunut aika mutkattomasti mitä nyt pientä flunssanpoikasta mulla meinaa pukata päälle. Lauantaina meillä on tiedossa Annan 21st synttäribailausta Melbournen yössä ja hotellielämää! Ihanaa luksusta ! Niin ja ainiin, meille tuli tällä viikolla myös uusi koira tänne. Bob! Mä nimesin sen ihan itse. :D Hirveen erikoinen nimi hei! Mutta Bob on neljä vuotias poika joka oli hylätty ylläripylläri. Se ei oo ikinä päässy ulos, ollu muiden koirien kanssa, syöny minkäänlaista luuta jonka johdosta sen hampaat oli niin huonossa kunnossa että neljä vedettiin vekka... Se ei oo ikinä käyny eläinlääkärissä ja sillä kuuluu ihan ihme korina kokoajan kun se hengittää. Se on tosi kiltti ja ihan hassu. Vähän Viljon olonen joten voi että mikä onnen tunne minuun virtasi kun näin tämän ihanuuden. Jos sitä ei kukaan ota niin se luultavasti jää tänne. Hyvä niin! Se näyttää aika onnelliselta täällä kun saa paljon rakkautta ! Rassukka ! <3

Bobi <3

Meille avattiin tänne Morningtoniin uus Frozen Yogurt paikka ja voi elämä miten ihanaa se on !!! Ihan taivas! Siellä tulee varmasti käytyä useemminkin !

Siitä saa valita minkä makusta Frozen Yogurttia haluaa. Vaihtoehtoja on KAHDEKSAN!!




Niin hyvää!!
Annan oikee synttäri päivä oli viime lauantai ja se piti pienet synttäri kemut kotona. Ihan älyttömän ihana ilta ja voi että mitä tarjoiluja. Sushia, ihania salaatteja ja pojat oli tehny ihan tosi hyviä kanapihvejä!! Kiitos Anna<3



Synttäripimu, Juulia ja Criss <3

Bayssa baareilemassa.

Tällä viikolla on alkanut ihan oikeesti tuntumaan jo kesältä. Ma ja ti oli 26-30 astetta ja päivät vietettiinkin rannalla Matildan, Tullyn ja Juulian kanssa. Siinä taas makoillessamme mietittiin Juulian kanssa että ei hitto tää meijän työnteko on kyllä rankkaa puuhaa.... Mutta tommosista hetkistä pitää vaan osata nauttia täysillä sillä kyllä niitä rankkoja ja huonoja hetkiä mahtuu aika paljon päivässä.

Merenneito Matilda.


Tully ja Indigo meidän poolilla uimassa.

Ihana kesäneiti <3
Taas on koko päivä menny ennen kun oon saanu tän tekstin valmiiksi. Huomaa kyllä että oon paljon kiireisempi nykyään kun en kerkee kirjottelee tänne niin kauheen usein. Ihanaa viikonloppua kaikkialle, kiitos että luet tätä! <3

Love,
Noora

perjantai 8. marraskuuta 2013

Kova kaipuu

Heippa !

Hirveet vaikeudet miten alotan tän tekstin. On pitäny kirjottaa jo monta päivää tänne mutta ei oo yksinkertasesti ollu vaan inspistä. Tai ehkä oon vähän pelänny tätä kirjottamista koska mulla on kova ikävä. Koti-ikävä. Ja kun alan kirjottaa siitä niin purskahdan itkuun. Mietin tässä, että miten tää nyt voikaan olla näin paha sillä Brigitte, Matilda ja Tully lähti maanantaiaamuna Noosaan Queenslandiin Brigitten siskon perheen luokse 10 päiväksi. Ja mulla on ollu ihan älyttömän helppo viikko. Tiistaina mulla oli jopa vapaapäivä kun täällä oli kaikilla vapaapäivä. Ihana päivä vietettiin Juulian kanssa urheillen ja aurinkoa palvoen. Kuten myös keskiviikko. Jotenkin mä oon vaan tajunnu että mä kaipaan niin paljon mun perhettä. Jotenkin sitä oman perheen tukea ja rakkautta. Oman äidin ja iskän halia. Ihan mielettömästi. Sen takia oonki tässä skypettäny kotiin aikas paljon. Anteeksi vaan pikkusisko että oon herättäny sut joka aamu :D Tässä sitä alkaa oikeesti tajuamaan neljän kuukauden eron jälkeen kuinka valtavan tärkeitä oma perhe ja läheiset on. Ei niitä vaan mikään tai kukaan korvaa ! Kiitos siis kaikki mun rakkaat että olette olemassa ! <3


Sitten vähän ilosimpiin aiheisiin. Viime viikko meni taas niin kovaa vauhtia etten ees muista mitä viikko sitten maanantaina tapahtu. Aika normaaleissa arki meiningeissä täällä päivät menee viikonloppuja lukuunottamatta. Torstaina oli siis Halloween joka on täällä aika samantapainen kun Jenkeissä. Karkki-kepponen-kierroksella oltiin Juulian kanssa yhdeksän muksun kera. Meillä oli täällä siis omat lapset, Juulian perheen lapsi ja Sophien lapset. Kaikki lapset oli tietenkin pukeutuneet Halloween-asuihin mukaan lukien minä ja Juulia! Oli hauskaa nähä isompi Halloween ja se kuinka kaikki lapset oli ihan hullaantuneet siitä namin määrästä ! :D Kun oltiin päästy kierrokselta takas syötiin pizzaa ja juotiin limpparia. Siinä vaiheessa ainakin kolme lapsista alkoi voimaan erittäin huonosti siitä kaikesta herkun määrästä ja osan olikin siis pakko lähteä kotiin lepäämään. Rankkaa toi herkkujen syöminen. :D Siinä sitten illan kuluessa Matilda tulee yht'äkkiä kysymään että koska me lähetään uudestaan sinne Karkki-kepponen-kierrokselle? :D Se raukka luuli että voidaan vaan lähteä uudestaan ja saada uudestaan sama määrä karkkia kun sen karkit olivat päässeet siis jo loppumaan. So sweet.




Ihanat Matilda ja Daisy <3

Daisy, Brigitte ja Mub


Kaunis Indigo



Jullle

Parit Halloweentyypit !


yritin olla pelottavan näkönen



Pari noitaa.

Ilonen Matilda

Lauantaina meillä oli täällä Suomi-tyttöjen kanssa illanistujaiset meidän kotona. Juotiin viiniä ja syötiin mansikoita suklaan kera. Nam ! Pääteltiin sitten mennä kuitenkin aika ajoissa nukkumaan kaikki koska sunnuntaina oli Mornington Races elikkä siis laukkakisat. Sinne tytöt ja pojat pukeutuu todella tyylikkäästi. Kaikilla pojilla puvut päällä ja tytöillä värikkäitä, hienoja mekkoja, korkkarit ja joku hiuskoriste. Oli ihana laittautua ja nähä miten hienosti sinne oikeesti kaikki oli laittautunut ! Vetoakin Annan ja Juulian kanssa lyötiin kolme kertaa (3dollaria kerrallaan) mutta mulla taikka Juulialla tuuri ei käynyt kertaakaan toisin kun Annalla joka voitti joka ikinen kerta!! Yhteensä yli 200dollaria. -.- Ehkä jos vähän harmitti siinä vaiheessa kun kolmannen vedon hepat tuli maaliin... :D Jos jollain oli harmitus niin Jarrodilla (Annan poikaystävällä) ainakin. Se oli pelannu varmaan yli 400dollaria eikä voittanu siis mitään. No olipa ainakin ihan mielettömän hauska ja ikimuistoinen päivä.

Suklaamansikoita, ihan itse tehtiin.


Mornington Racing club ja iloset tytöt

Vedonlyöntiä











Eilen perjantaina urheiltiin Juulian kanssa taas oikeen urakalla. Salilla ja lenkkipolulla. Haettiin lapsia koulusta, ostettiin porkkanakakkuainekset ja tehtiin porkkanakakku. Joka olikin muuten terveellinen porkkanakakku. Katottiin Batman-leffa ja syötiin terveysporkkanakakkua. Ei mitään maailman makeinta mutta hyväähän se oli. :D Nyt odottelen että se heräilee tuolta jotta päästäisiin taas salille vähän reenailemaan. Tänään tiedossa, ei mitään. Eiköhän me silti jotain ajanvietettä keksitä.



Mornington beach

Vähän aurinkoa.




Lopuksi vielä sellasta että katselin tossa toissapäivänä meijän tosi kaunista takapihaa ja äiti tuli mieleen. Hän kun niin rakastaa noita kukkia. Meillä täällä pihalla kasvaa ihan mielettömästi ruusuja. Otin tässä pari kuvaa niistä sitten ihan äidille ja muille jotka kukista pitävät! 







                                                                   
Sellasta tänne. Nyt on jo vähän helpottanu ikäväkin. Kirjotin ton alkupätkän torstaina ja sillon oli tosi paha olla, enkä aijo sitä alkaa muokkaamaan koska tottahan joka sana on. :) Juttelin kotiin eilen ja sillä oli melkeen koko kööri kasassa. Ja ne tsemppas mua kovasti ! Ihanaa viikonloppua kaikkialle maailmalle ! 

Love,
Noora