Change of life: Positiivisuus kunniaan.

Heippa !

Täällä aika kuluu vaan entistä nopeempaa tahtia ja taas huomaan että huhhuh tänään on jo torstai, juurihan oli vasta maanantai ! Juulian tulon jälkeen on ollu niin paljon kaikkee kivaa että aika on lentäny ihan siivillä ! On ihana aina sunnuntaina suunnitella mitä keksitään ens viikonlopulle :D Nytkin ollaan jo suunniteltu tarkat plaanit viikonlopulle. Huomenna joudun olemaan tässä kotona iltaan asti kun Brigittellä ja Campelillä on joku dinnerin tapanen illalla mutta Juulia tulee mun seuraks joten no hätä ! ollaan vaan lasten kanssa ja kattellaan leffaa. Rento koti-ilta.

Tää viikko on ollu tosi kiva, ihan jotenkin mielettömän ihana ja oon saanu mun vanhan tatsin tähän työhön takas. Ja jotenkin kaikkeen. Oon paljon ilosempi ja pirteempi. En stressaa enkä murehdi. Kaikki sujuu vaan niin paljon paremmin kun on positiivisella asenteella. Tapahtu sitten mitä tahansa. Esimerkiksi eilen Brigitte tuli mulle kertomaan "hyviä uutisia"... Olin aluks ihan innoissani että no mitäs nyt kunnes tajusin että tää on taas näitä "hyvä uutisia" niinkun esimerkiksi että sun pitää tehä sitä sun tätä :D Ja niinhän se oli. Täällä on ilmeisesti kaikissa tai ainakin tässä päiväkodissa missä Tully on niin sellanen systeemi että jokaisen lapsen äiti/isä tulee päiväksi päiväkodintädiksi auttamaan lasten kanssa. Ihan hauska systeemi, ilmeisesti näillä on pula tädeistä tai sitten vaan huvikseen tekee tollasta. No Brigitte oli tossa jo tiistaina vuorossaan ja siellä oli sitten kysytty että voisinko mä tulla torstaina kun niillä ei ollu ketään joka oli menossa. No pakkohan mun oli mennä. Ja miksikäs ei. Ihan hauskaa oli mennä katsomaan mitä täällä päiväkodeissa tehdään koska mua on toi ala kiinnostanut jonkinverran aina. :) Oli tosi hauska päivä ja ihan todella samanlaista oli kun suomalaisissa päiväkodeissa. Ainut ero oli taas lounas aika jolloin jokaisella oli omat eväät. Siinä kun kattelin mielenkiintoisena mitä kaikille muille oli laitettu lounaaksi tajusin yhden asian lisää mikä on musta huonoa noissa lunchboxeissa... Nimittäin hirveen helposti tossa tulee vertailua kavereiden kesken että kenellä on mitä ja kuinka paljon. Meinaan saatto hyvinkin olla että jollain oli vaan pari snaksia ja joku hedelmä ja toisilla oli sitten tämän kaiken lisäksi vihanneksia, keksejä, sämpylää, croisanttia jne... Tosi helposti tosta voi alkaa jonkinlainen kiusaaminen ja varsinkin vielä enemmän koulussa. No minähän en tälle asialle mitään voi. Joten tää nyt on tämmöstä ihmettelyä ja mietiskelyä aiheesta. Päiväkotipäivä meni tosi kivasti siis, tytöt sielä vaan ihmetteli palapeliä mun kanssa tehdessä että mitä ihmeen kieltä mä oikeen puhun... Ihan englantia mä kyllä yritin mongertaa mutta ilmeisesti ei aksentti ollut sitten ihan kohdallaan koska ne siinä sanokin että englantia se puhuu.. Eli en siis Australiaa... :DD

Tää viikko on ollu taas aivan mielettömän tuulinen ja tänäänkin ihan ihmeellinen keli. Välillä on niin pimeetä ja vettä tulee kaatamalla ja ukkonenkin jyrisee ja nyt taas paistaa aurinko. Vois siis oikeesti se kesä alkaa. Alan kohta kyllästyä tähän odotteluun. Mutta huomenna ja lauantaina on luvattu 25astetta joten ihanaa.

Viime viikonloppu meni tosi kivoissa fiiliksissä. Normaaliin tapaan Juulian kanssa koko viikonloppu. Oon ottanu vähän tälläsen asenteen että vietän siellä niiden kotona melkein kaikki viikonloput koska siellä nyt vaan on niin paljon rauhallisempaa... :D Mutta se on niille todella ok niin miksipäs ei. Ja tykkään siitä perheestä myös ihan mielettömästi !! Perjantaina meillä oli Millin 21vuotis synttärit joita oltiin juhlistamassa kiinalaisessa ravintolassa ja myöhemmin bay-baarissa. Oli ihan mukava ilta, ja onneksi lähdettiin kotiin jo aikaisin yhden aikaan jotta lauantaina jaksettiin lähteä lenkkeilemään. :) Lauantaina olikin aivan mahtava sää ja päätettiin Juulian kanssa lähteä pitkälle kauan puhutulle Frankstonin rantalenkille. Käveltiin siis parin tunnin hyvä lenkki auringon paahteessa. Oli niin ihanaa vaan jutella ja samalla urheilla hyvä lenkki. Kyllähän se aurinko sitten tekikin tehtävänsä. Tuloksena oli palanut naama ja selkä. (äiti älä huoli ensi kerralla laitan rasvaa. Lupaan! <3) Illalla käytiin syömässä sushia (meidän molempien uusinta herkkuruokaa) ja katottiin vaan leffaa. Ihanaa rentoutumista näin rankkojen viikkojen päätteeksi.

Tänään kun sitten saavuin kotiin Tullyn kanssa kinderistä odotti meitä kotona vastassa surullinen Matilda ja todella kipeä äiti :(( Brigitte on ilmeisesti saanut ruokamyrkytyksen Sydneyn työmatkalla ja nyt se raukka on kärsinyt oikeen kunnolla koko päivän. Matilda on kokopäivän ollu reippaasti sen tukena ja ihan rauhassa vaan kattonu piirrettyjä ja antanu äidin levätä. Ihana kulta ! <3 No mähän aloin heti sitten Brigitteä hoivaamaan ja olin tosi surullinen sen nähdessäni. Raukka ! Mun piti mennä tänään Juulian ja Annan kanssa dinnerille mutta sanoin heti Brigittelle että minähän en mihinkään lähe ja hoidan kaiken lasten nukkumaan menoon asti. Tottakai!! Siis koska nimittäin Campbell on työmatkalla juuri tämän yön... :( Se soitti mulle ja kerto olevansa tosi pahoillaan kun en pääse dinnerille ja oli todella kiitollinen että hoidan kaiken. Sanoin sille että miksi en hoitaisi te olette mun perhe täällä ja todellakin hoidan! Äsken sitten hain Brigittelle lääkkeitä ja poweradea jotta se sais jotain alas. Kohta teen lapsille iltaruoan ja laitan ne nukkumaan. Toivon että tulee helppo ilta... Päätin myös tulla sisälle nukkumaan poolhousesta jotta jos yöllä jollekkin tulee joku hätä niin oon hollilla ja Brigitte saa nukkua. Toi ruokamyrkytys on vaan aikamoinen tauti...

Toi teksti oli kirjoitettu viime viikon torstaina... En jaksa alkaa muokkaamaan sitä. Olen laiska, väsynyt ja liian kiireinen.

Mutta tänään on tiistai. Jo. Ulkona sataa vettä kun hitto esterin pyllystä ja on satanut koko päivän. Positiivisella asenteella edelleen oon jatkanu ja tänään olin ihan älyttömän ylpee meijän muksuista. Täällä on kamala ongelma ainakin meijän koululla kun noin kaikki vanhemmat ajaa lapset kouluun ja koulusta kotiin. Melkein kukaan ei kävele vaikka matkaa olisi hyvinkin vähän. Tämä on aika suuri ongelma sillä koulussahan on sellaiset yli 700 lasta. Joka aamu ennen yhdeksää ja iltapäivällä puoli neljältä ei ole mitään toivoa ajaa tuota tietä mikä menee koululle. Se on totaallisen tukossa joka päivä. Meidän perheessä on kuitenkin sääntö ettei lapsia viedä tai haeta autolla lukuunottamatta paria kertaa kun sää on ollut oikeasti ihan uskomattoman myrskyinen. Joka päivä siis lapset kävelevät kouluun ja sieltä takas. Matkaan menee puolisen tuntia ja musta toi on älyttömän hyvä näille että ne oppii siihen ettei joka paikkaan tarvitse mennä autolla vaikka sellainen mahdollisuus olisi. Tänään sitten tuttuun tapaan kävelin Tullyn, Indigon ja Finin kanssa koulusta kotiin ja sää oli siis aivan karsee. Lapset kysy et enkö tullu autolla, sanoin "en" ja kaikki lähti mukisematta kävelemään. Mua kävi sääliks meitä kaikkia koska me oikeesti näytettiin aika raukoilta uitetuilta koirilta kun muut koulun lapset ajo meijän ohi lämpimässä autossa. Mutta voi että mikä voittaja fiilis taas tuli kun päästiin kotiin ja olin niin ylpee noista kun kaikki käveli kiltisti ja meillä oli vielä ihan hirmusen hauska matka kun naurettiin toisillemme kun näytettiin niin hauskoilta sadetakit päällä. :D Siinä sitten ajattelin että ei nää muksut nyt niin toivottomia kyllä ehkä sittenkään ole. Ainakaan tuossa asiassa.

Mulla alkaa totaallisesti loppumaan toivo kesästä. Tuntuu että päivittelen tänne joka kerta että sataa sataa sataa. Mutta ei kai nyt ihan sentään joka kerta. Harmittaa vaan kun viikonloppunakin oli jo 26astetta ja pääs oikeen ihanaan kesän makuun niin nyt koko viikolle luvattu 16astetta ja sadetta... Mutta voin luvata ja taata että kun se kesä sitten oikeesti alkaa niin saatte kuulla mun marinaa ja valitusta kuinka on liian kuuma ja kamalaa. :D Ikinä kun ei osaa olla tyytyväinen mihinkään. Mutta nyt mä oon tyytyväinen ainakin siihen että sain kolme lapsista jo nukkumaan, Brigitte ja Campbell on ulkona. Hugo ja Finn pelaa vielä tietsikalla mutta niillä onkin vasta puol ysi nukkumaan menoaika. Ja ne on helppoja. :) Tälle viikolle ei oo pahemmin mitään suunnitelmia Juulian kanssa tehty koska ollaan tässä kauheen kovalla säästökuurilla. Tai siis mä ainakin yritän olla. Siinä säästämisessä kun en mikään mestari ole. Mutta kovasti yritän ! Haluttais hotellihuone varata uudeks vuodeks Melbourneen, ja sehän ei mitään halpaa sitten tule olemaan.. Jos enää ees mistään saa huonetta. Saa nähdä miten käy. Kaikki rullailee kivasti siis ja elämä maistuu aika hyvältä tällä hetkellä. Olen onnellinen ja nautin joka hetkestä täysillä.

Kuvasatoa viikkojen varrelta näin lopuksi: